Koodihommia

Ohjelmisto on jaettu useaan OSGi bundleen. Bundlet ovat karkeasti jaettavissa viiteen kategoriaan. Näkymätyyppiset bundlet ovat itsenäisiä osia käyttöliittymää. Taustajärjestelmäbundlet toimivat fasadina taustajärjestelmille, joihin otetaan yhteyttä esimerkiksi  SOAPilla. Jaetut bundlet tarjoavat yhteistä koodia jota käytetään useissa eri bundleissa. Core-bundlet sisältävät perustoiminnallisuutta kuten Vaadin UI:n, aktorisysteemin ja navigoinnin. Domain-bundlet sisältävät sen bisneslogiikan jota käyttöliittymä tarvitsee. Presenterit lähettävät viestejä muille OSGi bundleille, jotka ottavat yhteyttä mm. SOAPilla taustajärjestelmiin. Tämä fasadina toimiva middle-layer voi pyöriä sekä samassa että eri OSGi containerissa. Ajatuksena on että näkymät lähettävät pelkästään Akka-viestejä tietämättä, mikä bundle hoitaa nämä eteenpäin. SOAP taustapalveluihin otetaan yhteyttä Akka-Camelilla. Käytössä on pieni klusteri Producereita ja Consumereita. Akka-viestit saapuvat klusteriin, josta

Sain tehtäväksi tehdä käyttöliittymän tabletille. Valitsimme toteutukseksi AngularJS kirjaston. Se on saanut ristiriitaisen arvion, ainakin mikäli lukee keskustelupalstoja.[1] Tilastojen mukaan sen käyttö on kuitenkin lisääntynyt tasaisesti. [2] Vaikka olin tehnyt pienempiä kokeiluja Angularilla jo ennenkin, ensimmäisenä lähdin etsimään hyvää guideline miten Angularilla tehdään hyvää koodia. Yksi suositumpia guidelineja on John Papan, josta löytyy jopa oma kurssi Pluralsightista. Päätin ottaa sen käyttöön. Huomioitavaa siinä on mm. controllerAs tyylin käyttäminen sekä kaiken ylimääräisen (mm. taustapalvelukutsujen) siirtäminen pois controllereista. Käytin myös jonkin verran directivejä. Directiveillä voi tehdä DOM puusta helpommin luettavaa semanttisessa mielessä. Huomioita piti kiinnittää siihen, että nämä toimivat kontekstista riippumatta jos käyttää useita templateja. AngularJS sanotaan myös verrattain hitaaksi johtuen clienttipuolen HTML templatejen parsimisesta ja digest s